Mikä tekee hyvästä johtajuudesta hyvää? 10 parasta vinkkiä Googlelta
Johtajuus ei ole lastenleikkiä – tästä lienee useimmat samaa mieltä. Mutta mistä hyvä johtajuus koostuu? Kuten useimpiin arjen kysymyksiin, myös tähän Google on löytänyt hyvän vastauksen. Google nimittäin käyttää nykyään kokemustaan ja resurssejaan maailmanlaajuisena konsernina tuottaakseen itse sisäisissä tutkimuksissa tietoa.
Näin on myös hyvän johtajuuden ja sen tekijöiden kohdalla – tervetuloa Project Oxygenin pariin!
Mikä on “Project Oxygen”?
Ensinnäkin asiat eivät tapahdu niin kuin luulet, ja toiseksi, niitä ei tapahdu. Tämä pätee myös Hanke Happi. Koska alun perin Googlen tutkimusryhmä ei ollut vuonna 2008 kiinnostunut selvittämään, mikä tekee Googlesta hyvän johtajan, vaan osoittamaan, että johtajilla ei ole mitään vaikutusta tiimin suorituskykyyn ja että he ovat parhaimmillaankin välttämätön paha.
Koska erityisesti Googlen insinööreillä ja milleniaalisilla työntekijöillä oli vaikeuksia näennäisesti niin vanhentuneen ja tarpeettoman hierarkian kanssa. Mutta tämä teesi turhuudesta kumottiin nopeasti, ja niinpä keskityttiin kysymykseen: Mikä tekee hyvän johtajuuden?
Miten tietoa johtajuudesta kerättiin “Project Oxygenin” avulla?
Johtamisen laatua mitattiin aluksi kahdella määrällisellä mittarilla: johtajien suoritusarvioinneilla ja vuotuisesta henkilöstökyselystä saadulla palautteella. Kun kävi ilmeiseksi, että tiimit, joissa oli hyvät johtajat, olivat onnellisempia ja tuottavampia, alettiin tutkia, mitkä erityiset käyttäytymismallit johtivat tähän menestykseen.
Tätä tarkoitusta varten arvioitiin työntekijöiden kommentteja vuotuisesta kyselystä ja suoritusarvioinneista, ja tällä tavoin tunnistettiin kymmenen tyypillistä menestyneiden johtajien käyttäytymistapaa.
Lopuksi tehtiin kaksoissokkohaastattelut (eli haastattelija ja haastateltava eivät tiedä, kumpaan ryhmään haastateltava tai he itse kuuluvat) erityisen kyvykkäiden ja erityisen kyvyttömien johtajien kanssa. Toisin sanoen haastateltiin parhaita ja huonoimpia johtajia, jotta saataisiin selville, miten nämä kaksi ryhmää eroavat toisistaan käyttäytymisessään.
Alun perin hyvän johtajuuden osatekijöitä tunnistettiin kahdeksan, mutta vuoden 2019 päivityksessä ehdotetaan nyt kymmentä. Nämä kymmenen hyvän johtajuuden osatekijää esitellään tarkemmin jäljempänä.
Mistä hyvä johtajuus koostuu – 10 osatekijää (Project Oxygenin mukaan)
Seuraavassa esitetään yleiskatsaus ennen kuin käsitellään yksityiskohtaisesti kutakin kriteeriä. Järjestys vastaa muuten paremmuusjärjestystä ja osoittaa, kuinka tärkeitä mitkä ominaisuudet olivat työntekijöille kussakin tapauksessa.
1. on hyvä valmentaja
Johtajan olisi huolehdittava työntekijöiden ongelmista. Mieti, kuka tarvitsee kuinka paljon tukea ja milloin. Tarjoa riittävästi apua. Ja etsiä ratkaisuja yhdessä. Myös tavoitteet tulisi kehittää yhdessä.
2. vahvistaa tiimiä ja välttää mikromanagerointia.
Hyvä valmentaja ei kerro kaikille täsmälleen, mitä tehdä, vaan jättää tilaa myös vapaalle kehitykselle. Hyvä valmentaja antaa työntekijälle kaikki tarvittavat fyysiset ja psykologiset välineet, jotta hän voi työskennellä suurimmaksi osaksi itsenäisesti. Sillä hyvä valmentaja ei kouluta ihmisiä seuraamaan perässä, vaan ajattelemaan itse.
3. luo osallistavan tiimiympäristön, välittää menestyksestä ja hyvinvoinnista.
Tässä tulee jälleen (nyt jo toivottavasti meille tuttu) psykologinen turvallisuus tulee kuvaan mukaan. Hyvä tiimityöskentely voi kehittyä vain, kun kaikki kokevat, että he saavat ilmaista itseään ja kokeilla asioita ja että he voivat ottaa riskejä ilman, että kollegat ja johtaja pahoittavat mielensä tai rankaisevat heitä. Hyvä johtaja selvittää tämän turvallisuuden tiiminsä kanssa ja asettaa sen etusijalle.
4. on tuottava ja tuloshakuinen
Johtajien pitäisi myös osallistua varsinaiseen työhön eikä vain johtaa. Sillä joku, joka vain vaatii eikä koskaan tee mitään, ei vaikuta aidolta asemassaan.
5. On hyvä kommunikoija – kuuntelee ja jakaa tietoa
Avoimuus on avainasemassa, molempiin suuntiin. Hyvää johtajuutta on se, että johtaja ottaa aktiivisesti tietoa henkilöstöltä ja antaa sitä takaisin henkilöstölle. Näin kaikki tietävät, miksi tehdään, mitä tehdään.
6. tukee urakehitystä ja keskustelee suorituksista
“Teet hyvää työtä” – Se on varmasti ihan mukava kehu, mutta myös melko yleinen ja pikemminkin epäpersoonallinen. Hyvä johtaja sen sijaan kehuu erityisesti ja vilpittömästi. Sama pätee kritiikkiin. Ja hän tukee työntekijää pelkäämättä, että tämä ylittää hänet. Tässä voi nimittäin nopeasti joutua Social Comparison Biasin (Garcia, Song & Tesser, 2010) uhriksi ja palkata sitten vain ihmisiä, jotka ovat hieman huonompia kuin itse. Tai pitää työntekijät niin pieninä, ettei koskaan menetä pätevyyden ylivaltaa. Tämä laskee yleistä tasoa jatkuvasti ja työntekijöiden laatu liikkuu alaspäin vievässä kierteessä.
7. Hänellä on selkeä visio/strategia tiimiä varten.
Hyvä johtaja tuntee sekä tiimin todellisen tilan että tavoitetilan ja tietää, mitä toimia tarvitaan tämän eron kuromiseksi umpeen! Hän osaa myös viestiä tästä kaikesta niin, että jokainen työntekijä tietää, mikä on hänen roolinsa visiossa.
8. hänellä on teknisiä avaintaitoja hyödyllisiä neuvoja varten
Johtajan pitäisi siis olla myös oman alansa mestari, ei vain johtamisen asiantuntija. Näin hän pystyy todella ymmärtämään työntekijöidensä työprosesseja ja haasteita ja antamaan tarvittaessa hyödyllisiä neuvoja. On kuitenkin mielenkiintoista huomata, että vaikka Googlen työntekijät näyttävät pitävän ammatillista pätevyyttä hyvän johtajuuden keskeisenä osatekijänä, he asettavat ammatillisen pätevyyden tässä järjestyksessä yleensä toissijaiseen asemaan.
9. työskennellä tehokkaasti yhdessä
Hyvä johtajuus ja tiimityö eivät rajoitu omaan tiimiin, vaan ne kattavat koko yrityksen. Hyvät johtajat näkevät koko yrityksen sisäisenä ryhmänä, eivätkä jaa omaa tiimiään “muihin”, ulkoryhmään.
10. on vahva päätöksentekijä
Päätöksiä on tehtävä, ja tämän velvollisuuden täyttäminen on hyvää johtajuutta. Vaikka se voi olla epämukavaa. Mutta ei koskaan analysoimatta tilannetta riittävästi.
Mikä tekee hyvästä johtajuudesta hyvää? 2 viimeistä vinkkiä
Vaikka monet osatekijät varmasti yleisesti ottaen kuvaavat, mistä hyvä johtajuus koostuu, ja ovat siten Googlen pohjalta myös muihin yrityksiin siirrettävissä, ei pidä unohtaa, että loppujen lopuksi jokainen yritys toimii hieman eri tavalla ja se, mikä toimii Googlessa ja jonka Google-työntekijät asettavat etusijalle, ei välttämättä ole sama asia kuin yrityksesi ja työntekijöidesi tarpeet ja haasteet.
Siksi kannattaa vielä arvioida oman yrityksen kohdalla, tekevätkö johtajat todella positiivisen eron ja mitä taitoja erityisesti tarvitaan. “Mistä hyvä johtajuus koostuu?” on siis loppujen lopuksi aina myös hieman yksilöllinen kysymys.
Tässä 2 viimeistä vinkkiä hyvään johtajuuteen:
Viimeiset vinkit hyvään johtajuuteen
1. Hire smart: Hyvä henkilöstötyö perusedellytyksenä
Hyvä johtajuus alkaa jo henkilöstön ja johtajien valinnasta. Esimerkiksi Steve Jobs piti tätä vision lisäksi yhtenä päätehtävistään:
“The key for us, number one, has always been hiring very smart people.”
– Steve Jobs
Miksi tämä on niin tärkeää, kuvaa Guy Kawasaki, yksi Steve Jobsin pitkäaikaisista kollegoista Applella, hyvin havainnollisesti Keynote-esityksissään (katso alla):
A player hire A+ players; But B players hire C players; And C players hire D players. If you hire B players you’ll soon end up with Z players; this is called The Bozo Explosion.
– Guy Kawasaki, “Bozo Explosion”
Tässä vielä videoformaatissa:
Jokainen voi kuvitella, että tämän alaspäin vievän kierteen loppuvaiheessa johtajuudesta yleensä pitäisi tulla vaikea ja epämiellyttävä aihe. Siksi pidämme kiinni tästä viisaudesta, jonka esimerkiksi myös Bill Marriott (Marriott Internationalin hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja) ymmärsi sanoessaan:
Always hire people who are smarter than you.
– Bill Marriott
Jos sinulla on hyviä ihmisiä, jotka sopivat työkulttuuriisi ja ovat ammatillisesti hyviä, seuraava kriittinen askel on psykologinen turvallisuus:
Viimeiset vinkit hyvään johtajuuteen
2. luoda psykologinen turvallisuus
Kun oikeat kyvyt ovat kerran mukana, on luotava työilmapiiri, jossa tiimisi jäsenet voivat hyödyntää potentiaalinsa täysimääräisesti.
Tarkista tätä varten nykytilanne, selvitä yhteiset odotukset, anna yksilöllistä palautetta, Anna jokaiselle ryhmän jäsenelle ääni ja edistävät arvostavaa ilmapiiriä sekä terve virhekulttuuri . Onko se vähän liikaa kerralla? Ei hätää, täällä kaikki on kuvattu ja selitetty yksityiskohtaisesti.
I’d go so far as to say that insisting on high standards without psychological safety is a recipe for failure—and not the good kind.
– Amy Edmondson
Toivomme, että tämä artikkeli on antanut sinulle hyvää ajattelemisen aihetta, ja pidämme peukkuja, että jatkat johtamistaitojesi kehittämistä (olipa sinulla sitten johtamisvastuuta tai ei)!
Mistä hyvä johtajuus koostuu – Lähteet
Garvin, D. A., Wagonfeld, A. B., & Kind, L. (2013). Google’s project oxygen: Do managers matter?.
Garcia, S. M., Song, H., & Tesser, A. (2010). Tainted recommendations: The social comparison bias. Organizational Behavior and Human Decision Processes, 113 (2), 97-101.
