Agile Tiimit ja jaetun tiedon vaikutus
Tiimityö: ketterää, tehokasta ja resurssi työntekijöille ja organisaatioille. Se ei vain kuulosta hyvältä, vaan sitä se myös on. Jotta tiimityö todella toimisi resurssina ja yhteistyö sujuisi ketteränä tiiminä, on täytettävä useita edellytyksiä – aivan kuten hyvän palkanlaskentaohjelmistonkin kohdalla (katso esimerkiksi: Paystub).
Hyvän tiimityön taustalla olevat mahdollisuudet (vrt. Scholl, 2005) ovat lähes ilmeisiä:
- Erityisesti monialaisissa tiimeissä tarvittava tietämys voidaan jakaa yhdistämällä eri osaamisia.
- Monimutkaiset tehtävät voidaan ratkaista paremmin tällä tavoin
- Yhteisten päätösten hyväksyminen lisää
- Keskinäinen tuki paranee
- Työntekijöiden työmotivaatio ja sitoutuminen lisääntyvät
- Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä, työtyytyväisyys voi lisääntyä ja stressi vähentyä.
Yksi asia on erityisen tärkeä: ketterän tiimin jäsenet jakavat tietämystään ratkaistakseen ongelmia ja saavuttaakseen tavoitteet yhdessä.
Seuraavassa näytämme, miksi tämä usein epäonnistuu ja miten se voidaan ratkaista.
Parvitiedosta ja jäävuorista
Jotta ketterästä tiimityöskentelystä saataisiin kaikki hyöty irti, on tärkeää tuntea ja ymmärtää ketterän yhteistyön ydintavoite ja ydinongelma.
Ketterässä työympäristössä organisaatiot ja tiimit pyrkivät luomaan “jaettua tietoa”. Tämä tarkoittaa, että työntekijät jakavat keskenään yksilöllistä tietämystään ja kokemuksiaan.
Hyödyt ovat ilmeiset, ja tutkimukset osoittavat, että jaetulla tiedolla on myönteinen vaikutus suorituskykyyn (Nelson & Cooprider, 1996).
Valitettavasti tällaista mentaliteettia ei vielä ole monissa yrityksissä. Perusongelma on siinä, että työntekijät pitävät usein tietonsa itsellään eivätkä jaa ongelmia heti. Tätä ilmiötä kutsutaan “tietämättömyyden jäävuoreksi”.
Tämä osoittaa, että monissa yrityksissä vaikeuksista ei kerrota avoimesti, eikä niitä näin ollen voida siirtää “jaettuun tietoon”.
Esteet matkalla “jaettuun tietoon
Klassisten tiimikokousten lisäksi jotkut ketterät tiimit käyttävät niin sanottuja retrospektiivejä yhteistyön pohtimiseen. Ne ovat sopiva perusta tiedonvaihdolle ja ketterälle yhteistyölle. Jos haluat virkistää tietojasi retrospektiiveistä, voit lukea niistä meidän UKK to.
Vaikka tällaiset retrospektiivit jo takaavatkin avoimen keskustelun, ne eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyys, sillä ketterässä yhteistyössä voi olla joitain vaikeuksia…
- Epäsuotuisa viestintä tiimissäUsein työntekijät eivät yksinkertaisesti uskalla puhua vaikeuksista, koska he pelkäävät nolaavansa itsensä tai joutuvansa tuomituksi. Myöskään eläkkeellä olevia kysymyksiä ei aina esitetä kohdennetusti, jolloin vaikeuksien todellisiin syihin ei puututa. Silti meidän Työkalu on hyödyllistä, sillä se on suunniteltu erityisesti kysymään kohdennettuja kysymyksiä ja ohjaamaan eläkeläisiä oikeaan suuntaan.
- Tiimi ei ole vielä kasvanut tarpeeksi yhteenErityisesti silloin, kun ketterät tiimit ovat vielä alkuvaiheessa. Kehitysvaihe usein puuttuu Luottamus keskenään, eikä palautekulttuuri ole vielä kypsä.
- Tietämättömyys yhteisten tavoitteiden saavuttamisen asteestaVaihdon puutteen vuoksi tiimin jäsenet eivät useinkaan tiedä, missä he ovat tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä voi johtaa tunteeseen, että omaa työtä ei ole integroitu yhteiseen prosessiin.
Toimivat verkostot ovat siis tärkeä perusta tehokkaalle ja tyydyttävälle yhteistyölle. On tärkeää, että tietojen ja komplikaatioiden jakamista harjoitetaan ja edistetään. Vain näin ketterä yhteistyö voi toimia ja synerginen tiimi voi syntyä.
Käytännön vinkkejä ketterään yhteistyöhön ja jaettuun tietoon
Mieti uudelleen kolmea keskeistä ongelmaa, jotka estävät tiimejä toimimasta optimaalisesti yhdessä. Meillä on kolme yksinkertaista harjoitusta, joiden avulla voit aloittaa siirtymisen kohti ketterää tiimiä.
Epäsuotuisa viestintä tiimissä
Käyttäkää seuraavaa tiimikokoustanne pohtiaksenne konkreettisesti, missä yhteistyössänne on ongelmia, ja kehittäkää 3–4 lausuntoa siitä, mitä haluatte muuttaa. Yksi lausunto voisi olla esimerkiksi “Huomaan usein, että työni auttaa muita eteenpäin.” Tarkistakaa nyt jatkuvasti, kuinka hyvin tämä pitää paikkansa. Tällaisia ja monia muita kohteita löydätte työkalustamme, joka voi helpottaa muutosta.
Kokeile Echometer:tä nyt ilmaiseksi ja saat uutta inspiraatiota retrospektiiviisi!
Joukkue ei ole vielä kasvanut niin pitkälle yhteen Kuulostaa banaalilta, mutta auttaa: Aloittakaa kokoukset sisäänkirjautumisella. Tämä tarkoittaa, että ette aloita suoraan työllä, vaan varaatte hetken aikaa puhuaksenne olotilastanne, ajatuksistanne tai huolistanne. On tärkeää, että jokainen saa puheenvuoron ja että aiheet eivät liity asioihin. Aloittakaa siis seuraava retrospektiivinne ehkä kysymyksellä: Miten voit asteikolla 1–10 ja miksi? Tämä johtaa siihen, että mahdollisesti huonovointisia tiimin jäseniä voidaan kohdella paljon herkemmin.
Tietämättömyys siitä, missä määrin yhteiset tavoitteet on saavutettu.** **Yksinkertaista, mutta tehokasta: Laatikkaa aikajana käynnissä olevista prosesseistanne ja tarkistakaa jokaisessa retrospektiivissä lyhyesti, kuinka pitkälle olette aikajanalla edenneet. Tällöin on helppo selvittää, edistyttekö vai pyörittelettekö ympyrää. Lisäksi voitte tarkistaa, miten voitte jatkaa työskentelyä ja mitä tarvitsette seuraavaan vaiheeseen.
Miten voimme auttaa “jaetun tiedon” kanssa?
Me Echometer:ssä ymmärrämme, miten tiimityötä voidaan muuttaa ja edistää pitkällä aikavälillä. Psykologisen tietotaidon ja meidän Työkalu tiimin retrospektiivejä varten olemme kehittäneet optimaalisesti räätälöityjä kohteita kaltaisillenne tiimeille, jotka varmistavat, että muodostatte pian kypsän “jaetun tiedon”.
Lähteet
Scholl, W. (2005). Grundprobleme der Teamarbeit und ihre Bewältigung - Ein Kausalmodell. In M. Högl & H. G. Gemünden (Hrsg.), Tiimien johtaminen. Teoreettiset käsitteet ja empiiriset tulokset (3. painos, s. 33-66). Wiesbaden: Gabler.
Nelson, K., & Cooprider, J. (1996). Jaetun tietämyksen vaikutus IS-ryhmän suorituskykyyn. MIS Quarterly, 20(4), 409-432. doi:10.2307/249562.
